Lemmenjoella Olavin ja Leenan luona
Ulla ja Pekka olivat tulleet käymään kaupassa Inarissa.
Ulla
Pekka ja Ulla pukevat kelkkavaatteita päälle
Paluumatka takaisin tunturiin Kaarreojalle alkaa
Viimeisetkin kesän eväät on pakattu rekeen.
Kari ja Olavi siirtävät meidän laatikoita peräkärrystä rekeen
Jukka on tuonut meidän tyhjät bensakanisterit Puskulta ja Kari ja Olavi lähtevät Inariin hakemaan bensaa ja kaasua
Miten nämä saadaan mahtumaan mukaan
Kokeilen miltä Karin istuinpaikka tuntuu.
Ilma on hyvä ja lähden hiihtämään
Tietä ei ole aurattu Metsähallituksen parkkipaikalle, tästä alkaa reitti Joenkieliselle
Porot kaivavat jäkälää
Poromiehet ovat ajaneet moottorikelkoilla reittiä pitkin.
Ensimmäinen pitkä nousu on takana. Kävelin jyrkimmät kohdat
Joenkielisen molemmat huiput näkyvät
Matkaa on vielä 2,5 kilometriä huipulle
Pidin kodassa taukoa ja mietin kestääkö kunto loppunousun.
Tein tulet, söin appelsiinin ja rusinoita ja
lepäilin, muita kulkijoita ei näkynyt. Hiihtokausi alkaa olla ohi.
Hyvä hiillos jäi mahdollisille perässä tulijoille
Kodan ympärillä oli paljon lunta.
Puro oli auki.
Lumisade alkoi kun pääsin puurajan yläosaan
Hanki kesti hiihtäjää
Suksissa oli hyvä pito välillä jouduin haarakäynille
Seurasin viitoitusta ja moottorikelkan jälkeä
Jyrkimmässä nousussa kannoin sukset, hanki kesti
Maisema länteen
Ylhäällä tuuli kovaa, lännessä näkyy kansallispuiston raja ohuena viivana
Näkymä etelään Vibuksen suuntaan
Huippu, kivikasa oli peittynyt lumeen
Lumi lentää pitkin hangen pintaa ja peittää nopeasti jäljet
Pakko ottaa selfie, istuin tuulen suojassa, join mehua ja söin rusinoita ja suolaa.
Etelästä näkyi nousevan lumisadepilviä ja lähdin takaisin ennen kuin näkyvyys menee.
Idässä oli kirkasta. Laskin pitkää siksakia alas, välillä auraten ettei vauhti kiihtyisi liikaa.
Ihanaa oli vaikka välillä oli pysähdyttävä lepuuttamaan nilkkoja.
Alhaalla metsän puissa oli paljon naavaa "luppoa" porojen lopputalven ruokaa.
Matkaa tuli n. 16 kilometriä ja aikaa kului kuutisen tuntia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti