Sunnuntai aamu oli lämmin, parkkipaikka oli rauhallinen yöpymispaikka. Karin siskon perhe ajoi lauantaina koko päivän ja tuli hyvissä ajoin kannustamaan minua ja tietenkin kaikkia kilpailijoita.
Kiekko kilpailu alkoi klo 9. Kilpailutilanne kiekkohäkissä ei ole kovin helppo, minulla oli vaikeuksia saada heitettyä kiekko sektorialueelle, muuten kilpaileminen on hauskaa.
Kuulantyöntö oli seuraava laji, kannustajat istuivat huovan päällä katselemassa ja nauttivat ihanasta ilmasta.
Kävimme Kari siskon kanssa syömässä hyvää härkäpataa, ja sen jälkeen autoon lepäämään ja koiria hoitamaan niin että muut pääsivät syömään. Kolmiloikkapaikka oli hyvä, mietin pitkään ponnistuspaikkaa ja otin sitten viisi metriä. Hypyt olivat 5.20-5.49 välillä. Jälleen hauskaa kilpailupaikalla, iloisia kilpailijoita, hyviäsuorituksia, ikävä kyllä muutama loukkaantuminen. Kolmiloikka on riskaabeli laji.
Karin siskon porukka lähti kilpailujen jälkeen katsomaan Kajaanin linnaa ja me lähdimme heti ajamaan vitostietä kohti pohjoista. Poroja ei ollut kovin paljon tiellä ja matka sujui hyvin. Yövyimme ennen Sodankylää ja kävin soppailemassa Sodankylässä ennen tunturiin tuloa, ostin keltaisen hupparin ja punaiset lenkkarit, hyvää sielunhoitoa.
Njurganlahdessa oli puolitoita tuntia aikaa siirtää marjat Leenan pakastimeen, laittaa auto kuntoon ja pakata tavarat tunturiin, kiirettä piti mutta ehdittiin veneeseen ajoissa niin että muiden matkaajien ei tarvinnut odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti