Siellä juotiin päiväkahvit ja vähän jaloiteltiin.
Pienet kuorma-autot ja pickupit olivat kaupunkilaisten suosikki ajoneuvoja. Tuli mieleen mukavia muistoja Chevrolet El Caminosta jolla opettelin ajamaan 1979.
Millaa Millaa Falls
Ajoimme katsomaan Millaa Millaa`n putousta joka on 18 metriä korkea. Uijia ja auringonottajia oli rannalla.
Kilpikonnat uivat joessa
ja kävelivät rannalla.
Krokotiileistä ei varoitettu ja niin uskalsin mennä uimaan. Vesi oli kylmempää kuin meressä.
Raimo ja Arja uivat putouksen taakse
Tämä on paratiisi, ilma on lämmin, vesi on viileää, luonto kaunista.
Seuraava kohde oli Millaa Millaa Lookout näköalapaikka korkean mäen päällä.
Taas bussiin ja ajettiin Mount Hypipamee´n kansallispuistoon.
Kraaterille oli opastettu polku
Kraateria pääsi katsomaan terassilta joka oli aivan kuilun reunalla. Veden pintaan oli 57 metriä ja pohja oli 73 metrin syvyydessä. Hurjan näköinen paikka.
Opas kertoi meille kraaterista.
Kraaterilta kävelimme katsomaan Dinner Falls putouksia, Seppo ja Lasse kävivät poseeramassa padon toisella laidalla.
Täälläkin olisi voinut uida
mutta kaikki alkoivat olla jo väsyneitä
Täällä polut olivat kapeita ja rinteet olivat jyrkkiä.
Metsässä oli uhanalaisia Cassowarie lintuja.
Yungaburra
Kuuman kävelyretken jälkeen bussilla Yungaburra`n Wallaby Lodgeèn juomaan kahvia tai teetä. Retkeylymajassa oli itsepalvelu.
Juomat olivat ilmaisia jos tiskasi itse astiat.
Tämä on sisällä oleva linnunpesä. Ihmiset laittavat narun roikkumaan sisälle kattoon keväällä ja pieni lintu rakentaa siihen tällaisen pesän.
Wallaby Lodge`n etupiha.
Retkeilymajan lähellä oli joki jossa oli vesinokkaeläimiä. Nokkaeläimet olivat jossain muualla emme onnistuneet näkemään niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti