Lähdin Karin ja Merjan kanssa katsomaan Rottnest Island nimistä saarta joka on 19 kilometrin päässä Fremantlen kaupungista. Satamassa oli paljon ihmisiä jonottamassa laivalippuja ja olimme viimeisten joukossa jotka onnistuivat saamaan lipun.
Alukseen oli menossa turisteja ja paikallisia asukkaita viikonlopun viettoon.
Saari on 11 km pitkä ja 4,5km leveä. Autoilu on kielletty, vain turistibussi ja huoltoautot saavat ajaa saaren teillä.
Vuokrasimme polkupyörät rannasta. Karttaan oli merkattu 4km 10km ja 22km reitit.
Pyörät olivat uusia ja hyväkuntoisia, jarrut ja vaihteet toimivat erinomaisesti.
Quokkat olivat rannassa vastaanottamassa tulijoita. Niitä ei ole muualla kuin tällä saarella.
Ne ovat kesyjä ja kilttejä kengurun sukuisia eläimiä.
Lähdimme kiertämään saarta ja ihailemaan kauniita rantoja.
Suurin osa tulijoista jäi saaren keskustaan viettämään päivää.
Saarella rakennettiin varuskunta toisen maailmansodan aikana ja nyt rakennuksissa toimii retkeilymaja. Kukkuloilla oli vanhoja tykkiasemia ja tunneleita.
Pihalla oli museoituna samankokoinen tykinpiippu kuin on Tanhuvaaran kalliolla.
Tieltä pääsi portaita pitkin rannalle. Sinne oli haaksirikkoutunut ueita aluksia. Yksi hylky oli lähellä rantaa.
Saarella kasvoi myös metsää.
Saaren toisella puolella oli toinen satama.
Saaren rannoilla voi nähdä hylkeitä ja valaita.
Paratiisisaaren rantoja.
Ajoimme 10km reittiä. Quokkat olivat saaren keskiosassa tien vieressä katselemassa pyöräilijöitä.
Lepertelin yhdelle suloiselle otukselle ja kun laitoin käden lähelle sitä se nappasi kiinni sormestani pienillä hampaillaan. Puraisu ei tehnyt kipeää mutta en uskaltanut silittää sitä.
Wadjemup:in majakkaan olisi päässyt sisälle, mutta aikaa ei olut.
Tiet olivat hyvässä kunnossa.
Ajoimme pikkuteitä takaisin sataman puoleiselle rannalle ja kävimme kahlaamassa rantavedessä.
Tälläinen selfii tältä reissulta.
Saarella oli kauppa ja monta ravintolaa. Söimme yhdessä niistä paahdettua kalaa ja ranskalaisia. Ruoka oli hyvää ja näköala upea.
Riikinkukko esitteli sulkiaan asiakkaille.
Ilta alkoi hämärtymään kun tulimme satamalaiturille. Ajomatkaa tuli noin 12 kilometriä.
Palautimme pyörät ja kypärät takaisin pyörävarastoon.
Ilma viileni nopeasti ja vaatteita sai lisätä.
Rottnest Express vei meidät 25 minuutissa takaisin Fremantleen ja sieltä pääsimme junalla takaisin Perthiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti