3.11.2016 Pinnacles

Lähdimme aamulla bussiretkelle Perthin pohjoispuolelle.

Päivä oli lämmin ja aurinkoinen.

 Ensimmäinen kohde oli Joondalupissa Neil Hawkihsin puisto.

Siellä oli mustia joutsenia ja muista vesilintuja joita en tunnistanut, näyttivät sorsilta.

Mustia joutsenia

Seuraava kohde oli Yanchep National Park.

Kansallispuisto näytti tavalliselta puistolta jossa sai ajaa autolla. Kenguruita oli lähellä tietä metsän laidassa.

Osa eläimistä oli aitauksissa.

 Pikku kenguru äidin pussissa

 samoin täällä

Koalat päiväunilla puussa

Täälläkin oli kosteikko jossa oli lintuja, sammakoita ja matelijoita.

 Ajettiin rantatietä pitkin pohjoiseen

 Tien varrella oli paljon lammastiloja.

 Pusikkoa

ja pitkiä suoria

Nambungin kansallispuiton sijaitsee 200 kilometrin päässä Perthistä. Siellä on autiomaa The Pinnacles Desert.

Se on hiekkainen autiomaa jossa kalkkipaadet nousevat hiekasta. Paadet ovat syntyneet meressä
 noin 25 000 vuotta sitten.

Tuuli lennättää kevyttä hiekkaa..

Muutama puska kasvoi hiekassa.

Paasien keskelle oli merkattu reitti jota pitkin sai ajaa autolla.

 Timo koitti miltä tuntuu kävellä kuumalla hiekalla paljain jaloin.

Aurinko oli polttavan kuuma ja kävijöitä kehotettiin suojautumaan auringolta ja juomaan paljon vettä.

Jokainen kuvatiin paasien edessä.

Sieltä löytyi kaiken kokoisia ja värisiä paasia.

Samaa tietä takaisin etelään, rantatien varrella hiekkadyynit hohtivat valkoisina.

 Paluumatkalla pysähdyimme Lancelin kylän rantakahvilaan syömään hampurilaisia.

 Täälläkin oli upea hiekkaranta.

 En mennyt uimaan vaan seisoin ja annoin aaltojen viedä hiekkaa jalkojen alta.

 Kari oli onnellinen kun sai kahvia mukaan ravintolasta.

 Tuuli puhalsi navakasti ja surffaaja sai kunnon vauhdin

 Rantakukkia

 Dyyneillä tuuli peitti hetkessä jalanjäjet.

 Valkoista hiekkaa loputtomiin.

 Korkeilla dyyneillä kylän ulkopuolella lasketeltiin laudoilla, hiihtokoululaiset dyynin päällä.

 Kuorma-autossa on kenguru suojaverkko tuulilasin edessä.

Holden myymälä lähellä hotelia.

2.11.2016 The Perth Mint

Iltapäivällä lähdin Karin kanssa tutustumaan kultasulattamoon joka on nimeltään The Perth Mint.

Tämä on yksi maailman vanhimmista sulattamoista joka toimii vielä.

Selfiin ottopaikka

Talossa valmistetaan kolikoita ja muistorahoja ja siellä ostetaan ja myydään jalometalleja. Korumyymälässä on myytävänä kaikkea ihanaa mitä ostaja vain voi toivoa.

Hipun löytäjät

Oven edessä on jäljennöksiä suurimmista Australiasta löytyneistä hipuista.

Myymälän takana on museo johon tutustuimme oppaan kanssa. Museossa oli esillä aitoja kultahippuja. Tässä 7,2 kg painava The Golden Stonefish

11,46 kg painava Golden Beauty

Tässä on Australian toiseksi suurin jäljellä oleva kultahippu joka painaa 25,5kg. Maassa on nyt laki joka kieltää suurien hippujen myynnin ulkomaille.

Newmont Normandy Nugget hipun historiaa.

Vanhassa sulattamossa näytettiin miten kultaharkko valetaan, tässä työkaluja.

Sula kulta valuu muottiin

Kuumuus tuntui katsomoon asti.

Täällä niitä harkkoja sitten on.
Maailman suurin ja painavin kultakolikko pyöri näyttelysalissa, sen halkaisija on 80cm ja paksuus 13cm ja sen arvo on yli 500 miljoonaa dollaria.

Pihalla esiteltiin miten aussi kullankaivajat ennen elivät kultamailla.

Kaivuvälineitä

Opas oli käynyt Rovaniemellä ilmeisesti kaamosaikaan koska muisti ensimmäisenä Suomesta pimeyden.

Takana olevan asuintalon nimi on tietenkin Au

Sulattamon ensimmäisen johtajan vaimon Englannista tuomat ruusut koristivat pihaa. Sulattamon toisessa päässä on ollut johtajan asunto.

Sulattamon lähelle rakennettiin pilvenpiirtäjää.

Kaupugin  keskustaa.

Kaupungissa valmisteltiin lehmäfestivaaleja ja lehmäpatsaita oli paljon.

Kuorma-auton tuulilasin edessä on verkko joka suojaa lasia jos kolarissa kenguru paiskautuu lasiin.

Katu rautatieaseman lähellä.