Me lähdimme lauantaina yhden jälkeen kävelemään Kaarreojalle.
Ilma oli lämmintä ja mukava kävellä.
Etelästä nousi sadepilviä ja oli pakko laittaa sadevarusteet päälle.
Sade loppui puolessa välissä matkaa ja heti itikat hyökkäsivät kimppuun.
Minä kahlasin Kaarreojan yli, Kari käveli huteraa lankkua pitkin ojan yli.
Leenan kämpällä Pipe vispasi kermaa terassilla ja Kari vaihtoi kuivaa vaatetta päälle.
Leena ja Pipe keittivät meille nakkisoppaa ja kun soppa oli syöty aloimme täyttää kakkua. Minun oli pakko nuolla kaikki kermavaahto tarkasti vispilästä.
Leenan ja Pikku karhun kunniaksi juotiin kahvit.
Leena ja Pipe tutkivat Pikku karhua ja antavat sille uusia nimiä: Masi lippis päässä, Selällään makaava koira, Torvea sottava karhu, ja kyllä naurua riitti.
Tapio tuli Isolasta kakkukahville. Miessin kyläyhdistyksellä oli allasuinnit samaan aikaan ja muut kaivajat olivat siellä syömässä rosvopaistia.
Pipen koira Zerte nukkuu tyytyväisenä sisällä mäkäräisiltä turvassa.
Zerte on paliskunnan paras porokoira.
Lähdimme kävelemään yhdekdän jälkeentakaisin, Pipe tuli saattelemaan pihalle.
Kaarreojan varrella menee hyvä polku, sitä on hyvä kulkea.
Hyttysiä ja mäkäräisiä on niin paljon ettei hyttyshuppua voi ottaa pois.
Aurinko on pilvien takana.
Ylempänä tunturin rinteellä oli paljon poroja
Porot juoksivat meidän edellämme ylös rinnettä.
Rinteeltä löytyi kahden talvella kuolleen poron karvakasaa. Luita näkyi karvojen lähellä.
Pilvibongarille oli paljon katseltavaa.
Poron jälkiä näkyi paljon kaivupaikalla. Ne olivat tutkineet myös urheilukentän ja kaataneet kiekkotelineen.